Aki Hokkanen on palannut Trustmarylle. Ja on kyllä ihan aidosti ilo ja kunnia saada Aki takaisin meidän porukkaan.
Olen vuosien varrella miettinyt monta kertaa, että olisi hienoa päästä vielä tekemään yhdessä töitä. Nyt siihen löytyi sopiva hetki.
Haastateltiin Johanneksen kanssa Akia Founders’ POV -podcastiin heti hänen ensimmäisenä työpäivänään. Aihe oli aika luonteva: miksi kukaan palaisi entiseen työpaikkaansa?
Keskustelusta jäi mieleen muutama juttu, joita kannattaa mielestäni pohtia myös laajemmin johtamisen ja työelämän kannalta.
Lähteminen voi olla siinä hetkessä ihan oikea ratkaisu
Aki tuli meille jo Kokemuksia.fi:n aikoihin. Ensimmäinen yhteydenotto liittyi opinnäytetyöhön ja harjoitteluun, ja siitä matka jatkui myynnin tekemiseen ja kehittämiseen.
Aki oli meille todella tärkeä tekijä. Mutta jossain vaiheessa tuli vastaan tilanne, jossa hän halusi urallaan eteenpäin eikä meillä ollut juuri silloin tarjota siihen sopivaa mahdollisuutta.
Se on yrittäjälle aika ristiriitainen paikka. Haluaisit pitää hyvän ihmisen mukana, mutta ymmärrät samalla, että hän voisi päästä muualla tekemään asioita, joihin omassa firmassa ei juuri nyt ole mahdollisuutta.
Podcastissa palattiin siihen, miten Johannes oli silloin sparrannut Akin vaihtoehtoja ja tukenut lähtöpäätöstä. Vaikka meitä harmitti menettää Akin osaaminen, lähtö oli siinä tilanteessa järkevä.
Mun mielestä tämä on tärkeä asia hyväksyä. Työntekijän tavoitteet ja yrityksen tarpeet eivät välttämättä kohtaa jokaisessa vaiheessa. Ei siinä tarvitse olla mitään sen dramaattisempaa.
Se, miten lähdetään, jää mieleen
Aki nosti keskustelussa esiin, että hän halusi aikanaan lähteä niin, että voisi periaatteessa joskus tulla takaisin.
Ei hänellä ollut mitään valmista paluusuunnitelmaa. Hän halusi vain hoitaa hommat loppuun niin, että kaikille jäisi yhteistyöstä hyvä fiilis.
Tuo on jäänyt itselle mieleen.
Ja tietenkin sama pätee myös meihin työnantajana. Miten me kohdellaan ihmistä sen jälkeen, kun hän kertoo lähtevänsä? Pystytäänkö olemaan iloisia hänen uudesta mahdollisuudestaan, vaikka se tarkoittaisi meille hankalaa rekrytointia ja lisää töitä?
Olisi aika hyvä tavoite, että meiltä lähteneet ihmiset voisivat joskus haluta takaisin. Vaikka eivät koskaan palaisikaan.
Siinä on mun mielestä yksi aika konkreettinen tapa miettiä, millaisen kokemuksen yrityksestä jättää.
Aki tuo takaisin paljon sellaista, mitä meillä ei ollut
Trustmaryltä Aki lähti Howspacelle, jossa hän pääsi kehittämään ja johtamaan myyntiä kansainvälisessä ympäristössä.
Väliin mahtui paljon kokemuksia, vastuuta ja myös vaikeita tilanteita. Sellaisia asioita, joita ei opi vain lukemalla tai kuuntelemalla muiden tarinoita.
Kysyttiin podcastissa, mikä oli muuttanut hänen ajatteluaan eniten.
Akin vastauksessa nousi erityisesti yhdessä oppiminen. Myynnin malleja, käsitteitä ja valmiita toimintatapoja löytyy kyllä. Niistä voi rakentaa hienon suunnitelman, joka kuulostaa tosi vakuuttavalta.
Mutta lopulta pitäisi saada ihmiset tekemään yhdessä, oppimaan ja muuttamaan tekemistään sen perusteella, mitä asiakkaiden kanssa oikeasti tapahtuu.
Tämä jäi itselle vahvasti mieleen. On aika eri asia osata selittää, miten jonkin pitäisi toimia, kuin saada se toimimaan porukan kanssa käytännössä.
Nyt saadaan takaisin tuttu ihminen, jolla on mukana paljon uutta kokemusta ja ajatuksia. Se on aika hieno yhdistelmä.
Pelkkä hyvä fiilis ei kuitenkaan riitä paluun syyksi
Ollaan pidetty Akin kanssa yhteyttä myös välissä. Kun hän alkoi miettiä seuraavaa vaihetta, keskustelu lähti liikkeelle kuulumisista ja vaihtoehtojen sparrailusta.
Sen kautta alkoi hahmottua, että meillä olisi nyt oikeasti tarvetta juuri sellaiselle osaamiselle, jota Akille oli kertynyt.
Tämä on mun mielestä koko jutussa oleellista.
Olisi ollut hienoa saada Aki takaisin jo aikaisemminkin. Mutta nyt siihen oli myös liiketoiminnan kannalta selkeä syy. Meidän ei tarvinnut keksiä hänelle jotain tekemistä vain siksi, että olisi mukava olla taas samassa porukassa.
Silloin kun Aki lähti, meillä ei ollut tarjota hänen seuraavaa askeltaan. Nyt tilanne oli toinen.
Yritys oli muuttunut ja Aki oli kehittynyt. Ne asiat osuivat tällä kertaa hyvin yhteen.
Mitä tästä jäi itselle käteen?
Akin paluu on mulle yksi tämän vuoden hienoimmista uutisista.
Samalla se muistutti siitä, miten pitkä merkitys sillä voi olla, miten ihmisten kanssa toimii arjessa ja myös niissä vähän vaikeammissa tilanteissa.
Kun joku lähtee, siinä hetkessä näkee helposti vain sen, mitä yritys menettää. Mutta sen ihmisen matka jatkuu. Hän oppii uutta, pääsee tekemään erilaisia asioita ja rakentaa omaa uraansa.
On ihan kiinnostavaa seurata sitä matkaa ja pitää yhteyttä ilman, että taustalla tarvitsee olla mitään suunnitelmaa saada hänet joskus takaisin.
Joskus sitten käy näin, että löytyy uusi mahdollisuus tehdä yhdessä töitä.
Aki kuvaili ensimmäisen työpäivänsä tunnelmaa innostuneeksi mutta samalla rauhalliseksi. Vastassa oli tuttuja ihmisiä ja tuttu ongelma ratkaistavaksi.
Aika hyvin sanottu.
Tervetuloa takaisin, Aki. On hienoa päästä tekemään taas yhdessä.
Haastateltiin Akia Johannes Karjulan kanssa Founders’ POV -podcastin jaksossa 34.5. Puhuttiin hänen paluustaan, välissä kertyneistä opeista ja siitä, millaiseen työpaikkaan ihminen haluaa tulla takaisin.
Katso jakso: Miksi kukaan palaisi töihin entiseen työpaikkaansa?